Hei kevät ja aurinko! Olen odottanut teitä. Tänään tuntuu jo lämpimältä, vaikka on vasta tammikuu. Valo leijuu ikkunoista sisään ja lumimaisema kutsuu neulomaan. Täällä keskitytään tänään kuitenkin kirjoituspuuhiin, on opintojen aika, kun talo on hetken taaperosta hiljainen.
Hetken hengähdystauon varastan kuitenkin tämän blogitekstin parissa. Pohjan blogilleni loin jo ennen joulua, mutta nyt vasta on ensimmäisen tekstin aika. Tämä pieni lankapaikkani on jatkossa paikka muistoille, paikka käsieni kautta eteen päin kulkeneille töille. Tässä muistoista ensimmäiset, sydänsukat, jotka lähtivät siskoni varpaita lämmittämään. Samaa kuviota päätyi myös hänen tyttärensä sukkiin, mutta niistä lisää myöhemmin!
Lankana 7 veljestä kerien jämiä, kirjoneule syntyi tehdessä. Sydämiin löysin ohjeen pinterestistä, puolipilviin olen ihastunut Tiinan upeassa blogissa.
Kylläpä onkin nätit ja nuo väritkin kauniisti sointuvat yhteen:) Ennen en tykännyt lainkaan kutoa saati käyttää villasukkia, mutta nyt en osaa olla käyttämättä ja välillä myös kudon niitä myös:)
VastaaPoistaKiitos kauniista sanoistasi! Ne ilahduttavat kovasti aloittelevaa bloginpitäjää :) Villasukat ovat niin mainiot jalassa, että harvoin tulee oltua ilman niitä! Onneksi niiden neuominenkin on helppoa, kun sen kerran oivaltaa :)
Poista